Ylitarkastaja Jukka Pajala Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo, että nyt rakenteilla oleva monitoimialus parantaa toimintavalmiuksia erityisesti talvella.

- Kyseessä on jäänmurtajatyyppinen alus. Haluamme kehittää mahdollisuuksia kerätä öljyä myös jäisissä olosuhteissa, ympäristövahinkoyksikössä työskentelevä Pajala sanoo.

Merivoimien ja Syken rakennuttama 71-metrinen alus on tarkoitus saada vesille vuoden 2011 alussa. Pajalan mukaan alusta tarvitaan paitsi mahdollisissa öljy- tai kemikaalionnettomuuksissa myös erilaisissa pelastustehtävissä. Se kykenee toimimaan vanhoja laivoja paremmin kovassa aallokossa.

Kaksi muuta suunnitteilla olevaa torjunta-alusta olisi tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Yli-insinööri Kalervo Jolma Sykestä kertoo, että suunnitteluun on saatu jo rahaa.

Suomella on tällä hetkellä 15 öljyntorjuntaan kykenevää alusta. Peruskorjauksessa oleva Halli on aluksista suurin.

Öljykuljetusten suojamaksu nousemassa

Riskeihin varautumista halutaan rahoittaa öljysuojamaksujen korotuksella. Öljysuojamaksu peritään kaikesta Suomen tuotavasta tai maamme kautta kuljetettavasta öljystä.

Hallitus esitti syyskuussa öljysuojamaksun kolminkertaistamista 0,50 eurosta 1,50 euroon per öljytonni. Ehdotus on parhaillaan eduskunnan ympäristövaliokunnan käsittelyssä.

Alun perin korotus oli tarkoitus saada voimaan jo marraskuun alussa, mutta valiokuntaneuvos Marja Ekroos epäilee, että asia lykkääntyy asiantuntijakuulemisten vuoksi ainakin joulukuulle, ellei ensi vuoteen.

Öljysuojamaksuista saatu raha on korvamerkitty öljyvahinkojen ennaltaehkäisyyn ja -hoitoon.

Kasvava liikenne nostaa riskejä

- Suomenlahden öljykuljetukset ovat huimasti lisääntyneet, ja myös matkustajaliikennettä on paljon, Pajala sanoo.

Ympäristöministeriö laskee Suomenlahden öljykuljetusten määrän seitsenkertaistuneen vuosien 1995 ja 2008 välillä. Öljyä kulkee Suomenlahdella kautta 145 miljoonaa tonnia vuodessa. Määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2015 mennessä jopa 260 miljoonaan tonniin.

Erityisen riskialtis on kohta, jossa Suomenlahden itä–länsi-suuntainen rahtiliikenne ja Helsingistä Tallinnaan kulkevat matkustajalaivat kohtaavat. Luonnolle tuhoisinta olisi kahden öljyä kuljettavan rahtilaivan törmäys talvella vaikeissa olosuhteissa.

- Törmäys matkustajalaivan kanssa muuttuisi helposti suuronnettomuudeksi, Pajala huomauttaa.

Ohjauskeskus tarkkailee Suomenlahtea

Merialueiden valvontaa on tiukennettu. Lennonjohdon ja -valvonnan tavoin toimiva Meriliikenteen ohjauskeskus seuraa Suomenlahden liikennettä tutkasta.

- Keskus on ollut joitakin vuosia käytössä.  Turvallisuutta lisäävät myös liikennekaistat, joiden avulla vastakkaiseen suuntaan kulkevat pyritään ohjaamaan eri alueelle, Pajala selittää.

Hänestä Itämeren meriturvallisuudessa ollaan menossa aika hyvään suuntaan.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2000 öljyvahinkoa, joista 160 luokitellaan vakaviksi. Vain pieni osa vahingoista sattuu merellä.

Viimeisin vakava merellä sattunut öljyonnettomuus oli Ms. Antonio Gramscin karilleajo Vaarlahdessa talvella 1987. Silloin jäihin valui 650 tonnia raskasta polttoöljyä.

Juttu on osa Itämeri-aiheista juttusarjaa, jota varten toimittaja ja kuvaaja olivat mukana merentutkimusalus Arandan lokakuisella Suomenlahti 3 -tutkimusmatkalla.
 

Aiheeseen liittyvät: