Suomalainen mediamaailma on elänyt viime vuosina kovaa murrosta niin internetin kuin talouden luomien haasteiden vuoksi. Murros on heijastunut myös Yleisradion toimintaan, missä on sekä sopeutettu taloutta että vallattu uusia media-alueita (internet).

Millainen sitten on Yleisradion asema ja rooli kymmenen vuoden kuluttua – vuonna 2020?

Yleisradion nykyisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin mielessä on kolme asiaa, jotka pitäisi siihen mennessä saada toteutettua, muutoin ”Yleisradiota ei välttämättä ole enää edes olemassa.”

- Ensimmäinen asia on se, että journalistisen ja taiteellisen tekemisen tason pitää olla verrattavissa kansainväliseen huippuun. Toinen on tietoyhteiskunta 2.0 – itseilmaisun, jakamisen ja sosiaalisen median maailma, missä yhtiön on oltava veturina. Kolmas asia on innovointi eli että ideasta luodaan kaupallisesti hyödynnettävä toimintatapa ja että Yleisradio on siinä suunnannäyttäjä, hän visioi.

Netti paremmin hanskaan

 

Journalistisia ja taiteellisia mittapuita toimitusjohtaja hakisi useammasta eri maasta. Uutistyölle vertailukohdat löytyvät kotimaasta, tv-draaman osalta Isosta-Britanniasta ja lastenohjelmien osalta Ruotsista.

Internetin haltuunotossa yhtiö on Jungnerin mielestä onnistunut puolittain hyvin. Yleisradion omat sisällöt ja ohjelmat ovat netissä kansalaisten saatavilla, mutta liikenne pitäisi saada kulkemaan tiedon valtatiellä kaksisuuntaisesti.

- Meilltä puuttuu kyky ottaa kansalaiset mukaan tähän Yleisradion tekemiseen netin kautta ja netin käyttäminen kansalaisten itseilmaisun väylänä. Tässä Yleisradion ja kansalaisten suhteessa ollaan päästy eteenpäin tosi vaatimattomasti, hän sanoo.

Jungnerin mukaan kaupallinen media on päässyt tässä netin vuorovaikutteisuudessa pitemmälle kuin Yleisradio. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Aamulehden Viidakkorumpu-palvelun, johon kansalaiset tuottavat itse uutisia, kuvia ja videoita. YLE-johtajan mukaan yhtiön tavoitteena on kuitenkin kahden vuoden sisällä kuroa etumatka umpeen.

Uudet ja arvokkaat innovaatiot

Yleisradion kolmas tulevaisuuspilari on innovointi. Toimitusjohtajan mukaan uudet innovaatiot eivät nykyisin enää teknisiä, vaan ne ovat yleensä seurausta siitä, että olemassa olevia asioita yhdistellään ja ne synnyttävät ”jotain täysin uutta ja arvokasta.” Innovaatioiden synnyttäminen vaatii kuitenkin erilaista lähestymistapaa.

- Se ei ole tämmöisen asiantuntijajohtajavetoisen organisaation maailma, vaan verkottuneen ja yhteistyötä tekevän organisaation maailma.

Facebook, Twitter ja Applen iPhone ovat Jungnerin mielestä hyviä esimerkkejä uudenlaisista innovaatioista.

- Useat näistä tosi-tv –formaateista eivät ole kummoisia, kuten vaikka Idols, mutta se tapa jolla se on toteutettu, on tehnyt siitä maailmanlaajuisen ilmiön.

Kaupallisen median epäpyhä allianssi

 

Yleisradion toimitusjohtajan mukaan median ja maailmankehityksen megatrendit puhuvat verkostoitumisen, yhteistyön ja paikallisuuden kasvun puolesta. Jungnerin mielestä tuo kolmiyhteys viitoittaa myös yhtiön tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän.

- Ennustaminen on aina vaikeaa, mutta arvioni on, että Yleisradion maakuntaradiot ovat tulevaisuudessa tärkeämpiä kuin ne ovat tällä hetkellä.

YLE-johtaja ennakoi sekä kansainvälisen että paikallisen tason roolin korostuvan tulevaisuuden mediamaisemassa, kun taas kansallinen taso – ”tämmöinen Helsinki-keskeinen tapa toimia” – jää vähemmälle.

Yleisradio aikoo siis vahvistaa otettaan maakuntien Suomessa, mutta yhteistyön ja verkostoitumisen hengessä. Yhtiö pyrkii etsimään maakunnallisista ja paikallisista mediayhtiöistä kumppaneita sisällön tuotantoon. Kumppaneita on haettu jo puolitoista vuotta.

- Ongelmana on vain se, että Suomen kaupallinen media on sopinut keskenään, ettei Yleisradion kanssa tehdä mitään yhteistyötä. Jonkin aikaa siinä menee, että tämä epäpyhä allianssi saadaan murrettua, Jungner heittää.

Kumppaneita maakunnista

Yksi murroskohta tässä kumppanuuspolitiikassa oli Yleisradion ja verkkolehti Uusisuomi.fi:n käynnistämä keskinäinen yhteistyö. Jungnerin mukaan lähikuukausina yhtiön edustajat tapaavat samoissa merkeissä alueellisten mediayhtiöiden edustajia.

Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista, että Yleisradion tuottamia uutisia ja kuvamateriaalia on tarjolla kumppaneitten nettisivuilla tai sanomalehdissä. Ruotsissa vastaava toimintatapa on ollut arkipäivää jo jonkin aikaa.

- SVT (Ruotsin yleisradio) on antanut omat alueelliset tv-lähetykset alueellisten printtimedioiden käyttöön niin, että ne voivat omilla nettisivuillaan käyttää SVT:n uutisklippejä oman uutisointinsa lisänä. Mielelläni menisin Suomessakin tähän suuntaan, mutta meillä kaupallinen media ei ole ollut siitä kiinnostunut.

Yleisradion levittäytymistä nettiin ja Uusisuomi-kumppanuutta on arvosteltu kaupallisessa mediassa ja varsinkin maan suurimman mediayhtiön eli Sanoma-konsernin suunnalta. Jungnerin mielestä yksi syy kilpailijoiden kriittiseen palautteeseen on nettimaailman aiheuttama median hajautumiskehitys. Netti on tuonut erilaiset sisällöt kaikkien ihmisten ulottuville ilmaiseksi ja koventanut medioiden välistä uutiskilpailua.

- Me nähdään tämä asia [median hajautumiskehitys] eri näkökulmasta. Yleisradiossa se nähdään maailmanilmiönä ja hyvänä asiana - kun siihen panostetaan, maailmasta tulee parempi. Sanomissa ilmiö nähdään huonona ja Suomessa Yleisradion syynä, ja jos tämä ilmiö voidaan pysäyttää, maailmasta tulee parempi. Kyllä tässä varmaan muutama vuosi ennen kuin selviää, kumpi on oikeassa, hän sanoo.

Jungner uskoo Sanoman jossain vaiheessa huomaavan uuden trendin ja miettivän omat strategiansa uusiksi.

- Siinä vaiheessa, kun Sanomat lähtee ajamaan tällaista verkottunutta ja moniarvoisempaa mediakehitystä, se on loistava uutinen suomalaiselle kulttuurille.

Sanomat – vallan puudeli?

Yleisradion arvostelijat ovat käyttäneet kritiikissään lyömäaseena sen riippuvuutta yhteiskunnan rahoituksesta. Yhtiön ja sen toimitusjohtajan on väitetty kulkevan poliitikkojen talutusnuorassa. Jungnerin mukaan hän itse tai yhtiö eivät ole kenenkään talutusnuorassa.

- Sanomat on paljon enemmän lähellä vallan puudeliutta kuin Yleisradio, hän sivaltaa.

Maan suurimman kaupallisen median ja Yleisradion välit ovat olleet pitkään jännitteiset. Yksi episodi jännitteisissä suhteissa nähtiin viime keväänä, kun Jungner kertoi Facebook-päivityksessään joutuneensa Sanoma-konsernin johtajan uhkailun kohteeksi. Sanomien edustaja oli uhannut tuhota Jungnerin ja YLE Uutisten päätoimittajan persoonat konsernin mediavälineillä.

- Todennäköisesti huomattavasti paremmat kuin heillä on MTV3:n johtoon. Nyt vastinpari näyttää olevan Sanomat vastaan Bonnier ja Yleisradiosta on tullut sivustakatsoja, hän sanoo viitaten kaupallisten yhtiöiden tv-kanavien (Nelonen ja MTV3) väliseen välirikkoon.

 

Aiheeseen liittyvät:

Politiikka ei houkuttele Mikael Jungneria

Lukijoiden kommentit:

Seppo Hietanen (CITY-Keskusta)

YLE ja sen pääjohtaja M. Junger edustavat yhdessä poliittisena mielipidevaikuttajana SDP-SAK -leimalla lyötyä tiedotustapaa, pahimmillaan äärivasemistolaista maailmankatsomusta. Vaikka poliitisissa voimasuhteissa on keskustaoikeistolaisuus selvänä enemmistönä, - ja vaikka voimasuhteet näkyvät YLE:n hallintoneuvostossa ja ne johtajanpaikoilla, tuottaa YLE silti menneen ajan fossiilina punaista heinäkuuta yms. stalinistien ajan fuulaa ja aivopesua, suoranaista kommarien kaihoa..

Seppo Hietanen (CITY-Keskusta)

YLE ja sen pääjohtaja M. Junger edustavat yhdessä poliittisena mielipidevaikuttajana SDP-SAK -leimalla lyötyä tiedotustapaa, pahimmillaan äärivasemistolaista maailmankatsomusta. Vaikka poliitisissa voimasuhteissa on keskustaoikeistolaisuus selvänä enemmistönä, - ja vaikka voimasuhteet näkyvät YLE:n hallintoneuvostossa ja ne johtajanpaikoilla, tuottaa YLE silti menneen ajan fossiilina punaista heinäkuuta yms. stalinistien ajan fuulaa ja aivopesua, suoranaista kommarien kaihoa..

Seppo Hietanen (CITY-Keskusta)

Verkkoapilan linja SDP-SAK:n kritiikittömänä kielikellona ei ansaitse meikäläisten, Alkion mukaisesti maailmaa tuntevan ja elävän kunnioitusta. Kysynpä vain, mihin keskustalaiset tarvitsisisvat marxilaisia politrukkeja lähelleen, saatikka kumppaniksi, jos Alkion opit haluttaisiin ottaa - puolen vuosidan jälkeen - todesta muuallakin kuin juhlapuheissa? Lipposen valitun Vanhasen aika on ollut myrkkyä alkiolaiselle keskustapolitiikalle. Toivottavasti punikkien nuolijat saadaan nyt hänen mukanaan p

Pentti Anttila (Maalaisliittolainen)

Ylen pääjohtajan toimikausi päättyy ensi keväänä. Nyt on hyvä tilaisuus valita Ylen johtoon henkilö, joka laittaa yhtiön asiat kuntoon. Siellä tarvitaan perusteellinen saneeraus. Nykyisin esitetään liian paljon väkivaltaviihdettä. Uusintoja tulee melkein joka ohjelmasta. Sama ohjelma myydään katsojalle moneen kertaan. Ulkolaiset sarjat ovat muualla moneen kertaan nähtyjä. Ohjelmat liikkuvat pääasiassa Kehäkolmosen sisäpuolella. Uusi johtaja Ylelle!

Seppo Hietanen (CITY-Keskusta)

Poliittisesti johdettu kaikkialle levittäytyvä pakkomedia vapaan markkinoinnin ajassa on fossiili, jonka täydellinen saneeraus olisi mitä pikimmin suoritettava. Monoliitiksi luutunut organisaatio on tehoton ja järjettömän kallis. YLE:n tekniset valmiudet tulee yhtiöittää ja kilpailuttamisen kautta tulee teetättää suurin osa ohjelmatarjonnasta kontrolloidun kilpailun kautta. Säätiedotukset, parlamentin suorat lähetykset ja nauhotteet ym. kv-mediatoimistojen infromaation välitystä voisi jättää YLE

Simo Helenius (simohelenius)

Jungner puhuu viisaita, kun haluaa etsiä kumppanuuksia koko Suomesta. Se olisi tapa turvata viestinnän monipuolisuus ja kattavuus. Pakko myöntää, että YLEn toimitusjohtajan kekseliäisyys ja ketteryys on ollut iloinen yllätys viime vuosina. Samanlaista ennakkoluulotonta asennetta ja menestystä verkottumiseen toivon kaikille suomalaisille tiedotusvälineille. Vihanpitoon tässä maassa ei luulisi olevan kenelläkään varaa.

Seppo Hietanen (CITY-Keskusta)

"YLE:n tehokkuus ja sen johtajan monipuolisuus" edustavat läntisen maailman ja näennäisesti vapaan kilpailun yhteiskunnassa varsin erikoista näkemystä: Vahvaan vaemmistopoliittiseen formaattiin puristettuja monia YLE:n toimituksia ja organisaatiota - porvarillisen enemistän vallasta huolimatta - johdetaan selkeästi vasemmiston tahtiin tanssien. Mielipiteesi edustaakin klasisista SDP-SAK:n politrukin ajatusmallia, ei laisinkaan keskustalaista, yritysmaailmaa ymmärtää linjaa.