- Välillä on ollut vallalla väärinkäsitys, että Itämeri voitaisiin pelastaa yritysten ja yksityisten voimin. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Tarvitaan julkinen valta ja investoinnit mutta ennen kaikkea julkisen vallan rangaistukset sekä määräykset siitä, kuinka paljon päästöjä saa aiheuttaa, Herlin korostaa.

Yritysten ja muiden tehtävänä on sitten täyttää velvoitteet ja käyttää omaa innovaatiotaan. Näihin innovaatioihin ja vapaaehtoisiin sitoumuksiin pohjaa keskiviikkoinen Baltic Sea Action Summit -kokous. Mukana on valtion- ja hallitusten päämiehiä, yrityksiä ja julkisia tahoja.

- Suomelta tulee hyvä maatalouteen liittyvä sitoumus. Myös Venäjän sitoumukset ovat erittäin konkreettisia, kokousta järjestävän Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtajana toimiva Herlin kiittelee.

Innovaatiot auttavat eteenpäin

Jokainen osallistuja on antanut oman lupauksensa Itämeren tilan parantamiseksi. Osa teoista vaikuttaa suoraan meren tilaan, osa tuo välillistä apua Itämeri-työhön. Herlinillä on suuria odotuksia.

- Pidän sitoumuksista, joissa on uusia innovaatioita. Niitä on maatalouden piirissä useampikin, ja niiden avulla voidaan saada käänteentekeviä asioita aikaan, muun muassa tehostettua maatalouden ravinteiden kierrätystä.

Herlin uskoo, että kokous on innostanut yrityksiä uudenlaisten sovellusten kehittelyyn. Esimerkiksi Kemira tutkii mahdollisuuksia poistaa typpeä yhdyskuntien jätevedestä.

- Typpihän on keinolannoitteissa ilmastopäästöjä aiheuttava elementti, kuten hyvin tiedetään. Jos typpi saadaan kierrätettyä, pääsemme sen energiaintensiivisyydestä eroon, hän selittää. Tällöin typpi muuttuisi jätteestä raaka-aineeksi.

Miksi Itämeri?

Olet jo pitkään taistellut Itämeren tilan parantamiseksi. Miksi valitsit juuri Itämeren?

- Aikanaan, kun aloitin tämän homman vuonna 1993, ajattelin että asian pitää olla itseäni koskettava ja riittävän tärkeä että työtä jaksaa tehdä. Sellainen, johon voi vaikuttaa, mutta jolla on kuitenkin mahdollisimman laaja merkitys, Herlin perustelee.

- Siihen aikaan alkoi olla jo ilmassa keskusteluja Itämeren tilan huonoudesta ja siitä, että pian pakko tehdä ja paljon.

Herlinin mielestä ongelma ei ole vanhentunut eikä meren tilakaan juuri kohentunut. Paljon on saatu aikaan, mutta ongelmat ovat niin suuria, että ponnistuksia vaaditaan yhä enemmän.

Herlin tutustui Pietarin jäteveden kemiallisen fosforinpoistohankkeen yhteydessä Saara Kankaanrintaan ja Anna Kotsalo-Mustoseen. Kolmikko päätti jatkaa yhteistyötä ja perusti Baltic Sea Action Group -säätiön vuonna 2007. Samainen säätiö on Helsingin keskiviikkoisen Itämeri-huippukokouksen takana. Herlin odottaa kokoukselta konkreettisten suojelutoimien nopeutumista.

- Siten säästäisimme myös yhteiskunnan varoja. Mitä aikaisemmin homma hoidetaan, sitä halvemmaksi se tulee, hän korostaa.

Oma yritys mukana

Ilkka Herlin on lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin hallituksen puheenjohtaja, ja hänen veljensä Antti Herlin johtaa Kone Oyj:tä. Millaista esimerkkiä sinulle läheiset yritykset Itämeren suojelussa antavat?

- Cargotec on investoimassa uuteen tehtaaseen Puolassa. Teemme sen kestävällä tavalla ja minimoimme kaikki päästöt, jotka uhkaisivat Itämerta, Ilkka Herlin selittää.

Cargotec lupaa pienentää seuraavan 4-6 vuoden aikana polttoainekulutustaan 10 prosentilla. Se sitoutuu lisäksi parantamaan energiatehokkuuttaan ja lisäämään omalta osaltaan rahtiliikenteen turvallisuutta.

Kone ei ole osakeyhtiönä mukana kokouksessa, mutta Koneen Säätiö osallistuu Mynälahti-projektiin, joka pyrkii puhdistamaan yhden Suomen rehevöityneimmistä lahdista.
 

Aiheeseen liittyvät:

Suomi julkistaa Itämeri-sitoumuksensa tänään
Näin Suomi varautuu öljyonnettomuuksiin
Tutkijat meren armoilla