Politiikka

Mitä Niinistö ajattelee Suomen ulkopolitiikasta?

9.2.2010 klo 7.00

-Suomen ulkopolitiikan kohtalonkolmio on yhä Moskova - Berliini - Tukholma, Juhani Suomi sanoo. Kuva: Antti Vierola

Professori Juhani Suomi, ulkoministeriön viimeinen kekkoslainen, aloitti eläkepäivänsä helmikuun alussa hämmentyneenä. Presidentinvaaleihin ei ole enää kahta vuottakaan, mutta ehdokkaita ei näy.

Galluppien suosikki on puhemies Sauli Niinistö. Edes kokoomuslaiset eivät tiedä, tavoitteleeko hän Tarja Halosen vapaaksi jättämää tuolia. Voi olla, että Niinistö ei vielä tiedä sitä itsekään.

- Ja mitä hän todellisuudessa ajattelee ulkopolitiikasta. Minulle Niinistö on suuri kysymysmerkki, ulkoasiainneuvos Suomi sanoo.

Arvoitukselliset vaalit

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tammikuussa 2012.

- Ne voivat olla pelottavat ja arvoitukselliset vaalit. Tuntuu kuin yksi aikakausi olisi katkeamassa. Ei ole näkyvissä pitkän ulkopoliittisen kokemuksen omaavia ehdokkaita, professori arvioi.

Liki 40 vuotta ulkoministeriötä palvellut Suomi odottaa tulevilta ehdokkailta vastauksia olennaisiin kysymyksiin:

- Mikä on teidän kaudellanne Suomen Nato-politiikan suunta? Pyrittekö aktiivisesti viemään Suomea täysjäsenyyteen tai nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön?

- Pyritäänkö Suomi sitomaan entistä tiiviimmin yleiseurooppalaiseen päätöksentekoon?

- Alexander Stubb väittää, ettei ole omaa ulkopolitiikkaa, vaan se tehdään Brysselissä. Hänenkin pitäisi huomata, että Saksa, Ranska ja Iso-Britannia pyyhkivät pyllyä sellaisella politiikalla ja ajavat omaa kansallista etuaan esimerkiksi suhteessa Venäjään.

- Eli miten käsitetään side yleiseurooppalaiseen politiikkaan. Voiko Suomella olla silti ulkopolitiikka, joka ottaa huomioon kansalliset turvallisuusintressit. Ja miten ehdokas näkee Suomen suhteet Venäjään, millään muulla EU-maalla ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa 1400 kilometriä, professori luettelee

”Olisi jouduttu joron jäljille”

Suomi sanoo, että näihin kysymyksiin liittyvät myös presidentin valtaoikeudet.

Hän on tyytyväinen, että presidentillä säilyy ulkopolitiikan johtovalta. Jatkossakin presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Johtovastuun siirtäminen pääministerille kariutui Christoffer Taxellin perustuslakitoimikunnassa.

- Kiitos ja kunnia, että demarit havahtuivat viime hetkellä.

Suomen mukaan muutoksen vaatijat, mm. kokoomus, uskoivat, että ulkopolitiikan linjaa voitaisiin helpommin muuttaa pääministerin kautta.

- Olisi jouduttu joron jäljille, jos sille tielle olisi lähdetty. Hallitukset olisivat tehneet siksakkia Suomen linjaksi, hän sanoo.

Osaako ulkoministeri ulkopolitiikkaa?

Juhani Suomen mielestä Suomen ulkopolitiikan kohtalon kolmio on edelleen Moskova (Pietari) - Berliini - Tukholma; Paasikiven sanoin "maantieteelle emme voi mitään".

Häntä kuitenkin askarruttaa, ovatko nyt vaalitaktisesti erinomaisessa asemassa olevat kokoomuksen "poikoset" - Kekkosen ilmaisu - vaivautuneet opiskelemaan ulkopolitiikkaa ja Suomen historiaa. Kokoomuksen ulkopolitiikka on Suomen mukaan Stubbin, Jyrki Kataisen ja Jyri Häkämiehen käsissä.

Professori katsoo, että esimerkiksi Stubbin väitöskirja EU:n ulkopolitiikasta ei todista vielä mitään, kun kotimaan ulkopolitiikan tuntemus puuttuu.

- Tietämyksen puute putkahtaa viikoittain esiin. Hän pakenee siihen, että kaikki hoidetaan europolitiikan puitteissa, mutta ei se niin mene.

- Ulkopolitiikassa Ilkka Kanerva olisi ollut paljon turvallisempi vaihtoehto. Hänellä on pitkä poliittinen tausta ja Suomen pitkä linja selkärangassa, Suomi sanoo.

Pitkä linja

Juhani Suomi on kirjoittanut 8-osaisen sarjan Urho Kekkosesta. Syksyllä ilmestyy kansanomainen elämäkerta. Siinä Suomi käsittelee 110 vuotta sitten syntynyttä presidenttiä myös ihmisenä. Tänään julkisuuteen tulevassa "Vorraajassa" Suomi tilittää henkilökohtaisia tuntojaan.

Kekkoslaiseksi sanottu professori tulkitsee sillä (=kekkoslaisuudella) tarkoitettavan isänmaan ulkopolitiikan kansallisrealistista pitkää linjaa. Se kulkee 1800-luvun Kustaa Mauri Armfeltista, J.W. Snellmanin ja "pienempien profeettojen" kautta Juho Kusti Paasikiveen ja Urho Kekkoseen, Paasikiven-Kekkosen linjaan.

Armfeltin kädenjälki näkyy Turussa 1812 Ruotsin uuden Bernadotte-kuninkaan ja keisari Aleksanteri I:n välillä solmitussa sopimuksessa. Se normalisoi Ruotsin ja Venäjän suhteet ja laski pohjan politiikalle, jota Ruotsi vielä tänä päivänäkin noudattaa.

Snellman korosti 1800-luvun puolivälissä suomalaisten lojaalisuutta keisaria kohtaan, kun puolalaiset kapinoivat. 1930-luvulla Boris Jartsev haki suomalaisilta takuita, "garantioita", ettei Suomen taholta eikä Suomen alueen kautta tule uhkaa silloista Neuvostoliittoa kohtaan. Niihin päästiin vuoden 1948 YYA-sopimuksessa pitkien sotavuosien jälkeen.

Juhani Suomi sanoo, että kansakunnan pitkän linjan tärkein tukipilari on kansakunnan etu, turvallisuus. Sitä varjeltaessa on osattu katsoa asioita myös itäisen naapurin näkökulmasta.

"Paljon on elämöity"

Neuvostoliiton romahdettua Suomessa on "paljon elämöity ja iloittu", että YYA-sopimuksesta päästiin:

- Olen ajatellut, että joskus, kun maailma muuttuu, Venäjä voi uudelleen kaivata niitä vakuuksia. Missä muodossa ne silloin annetaan?, professori aprikoi.

- Pentti Manninen

Takaisin

Tulosta

POLITIIKKA

Eerolan tapaus "ei kuulu hallintoneuvostolle"

2.9.2010 klo 15.55

Yleisradion hallintoneuvosto ei käsittele Moskovan avustajan, toimittaja Antero Eerolan työsuhteen päättymistä. Hallintoneuvoston jäsenet voivat kuitenkin pyytää Ylen toimitusjohtajaa selostamaan asiaa. Lue lisää

POLITIIKKA

Lindén koplaisi laajakaistan ja sähköisen postinjakelun

2.9.2010 klo 13.59

Viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) mielestä postinjakelusta vastaava Itella voisi osallistua haja-asutusalueiden asukkaiden laajakaistakustannuksiin. Lue lisää

POLITIIKKA

Journalistiliitto toivoo Eerolan tapauksen selvittämistä

2.9.2010 klo 11.12

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen pitää Yleisradion Moskovan-avustajaan kohdistuneita syytteitä kovina. Lue lisää

POLITIIKKA

EU esittää palkallista kuuden viikon äitiyslomaa

2.9.2010 klo 8.54

EU:ssa pohditaan äitiysloman muuttamista palkalliseksi 20 viikon pituiseksi vapaaksi, kertoo Helsingin Sanomat. Euroopan unionin tasa-arvolautakunnan ehdotuksella pyritään parantamaan äitien suojaa työelämässä. Lue lisää

POLITIIKKA

Vasemmistoliitto tukee Pekkarisen uraaniveroideaa

1.9.2010 klo 15.29

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) hallituksen budjettiriihessä esittämä idea uraaniverosta on nousemassa eduskuntakeskusteluun. Tänään uraaniverosta innostui vasemmistoliitto. Lue lisää

POLITIIKKA

Manner moittii kokoomusta Venäjä-tiedon vähättelystä

31.8.2010 klo 14.00

Europarlamentaarikko Riikka Manner (kesk.) arvostelee kokoomusta suomalaisen Venäjä-asiantuntijuuden vähättelystä. Manner paheksuu myös ylimielisten kommenttien heittelyä. Lue lisää

POLITIIKKA

Hannu Savolainen pääministerin avustajaksi

31.8.2010 klo 13.08

Pääministeri Mari Kiviniemen eduskunta-avustajaksi on valittu valtiotieteiden kandidaatti Hannu Savolainen (30). Lue lisää

POLITIIKKA

Keskustanuoret vaatii Suomeen palvelureformia

31.8.2010 klo 12.58

Keskustanuorten mielestä Suomeen tarvitaan perusteellinen julkisten palveluiden reformi. Lue lisää

POLITIIKKA

Vihreät supistaisi sotilasreserviä reilusti

31.8.2010 klo 11.42

Vihreät supistaisi puolustusvoimien reservin 75 000–150 000 sotilaaseen nykyisestä noin 350 000:sta. Lue lisää

POLITIIKKA

Espoo selvittää tietovuotoa

31.8.2010 klo 9.22

Espoon kaupunginhallitus epäilee, että joku sen jäsenistä on syyllistynyt virkasalaisuuden rikkomiseen johtajien virkamatkasyytteisiin liittyen. Hallitus päätti maanantaina pyytää poliisia tutkimaan, onko joku tai jotkut jäsenistä luovuttanut salaista tietoa sivullisille. Lue lisää

1 2 3 4 5 ... Seuraava