Kolumni
Lapsi kasvattaa äitiä
”Äiti, oletko sä väsynyt?”, kysyi neljävuotiaani eräänä iltana, kun hän oli pyytänyt minua viereensä hetkeksi. Lapsi pelkäsi hirviöiden hiipivän sänkyynsä heti, kun äidin jalat hävisivät lastenhuoneen oviaukosta.
Väsyneenä ja hieman ärtyneenä kiipesin portaat yläkertaan ja annoin hiukseni pienten sormien hipsuteltavaksi. Yritin siinä sitten olla paikallani pienessä sängyssä, jalat kippuralla, hänen vieressään. Odotin, että pieni ihminen rauhoittuisi ja nukahtaisi. Mielessä pyörivät tekemättömät työt ja arjen paineet. Haukotus tuli yllättäen ja siihen tämä sirkeä tarttui. Hän oli herkeämättä katsonut minua silmät apposen auki. Ilmoitin, että joo, kyllä äitiä väsyttää, ja sinunkin pitäisi nukkua.
Lapset ovat peilejämme. He tarkastelevat elämäänsä meidän aikuisten kautta. Kuinka usein unohdamme, että lapsillekin voi keskustella ja perustella asioita? He näkevät, jos aikuinen on väsynyt, eikä jaksa. Joskus he vastaavat tähän kiukuttelulla, toisinaan kiltteydellä. Mitään logiikkaa ei ole. Ainoastaan se on selvää, että he reagoivat tunnetilaasi jotenkin. Sen muistaa – joskus.
Aika usein me aikuiset emme näe lapsia ympärillämme. Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila kertoo, että Suomessa aikuiset kävelevät lasten ohi. Vain harva meistä esimerkiksi puuttuu lasten huonoon käytökseen yleisellä paikalla. Oletamme tietenkin, että kukin huolehtikoon omistaan. Se ei lisää lasten turvallisuutta yhteiskunnassamme – päinvastoin. Vastuu lasten kasvatuksesta kuuluu meille kaikille.
Luulemme, etteivät he tajua tai ymmärrä. Sohlaamme myös omaa elämämme ajattelematta kuinka se vaikuttaa pieniin ihmisiin. En todellakaan tarkoita, että omaa käyttäytymistään pitäisi koko ajan kontrolloida ja ryhtyä yli-ihmiseksi. Joskus on kuitenkin syytä pysähtyä – ihan muillakin elämän alueilla kuin kasvatuskysymyksissä.
Myönteisesti elämään suhtautuva aikuinen on paras lahja lapselle. Siten hän oppii katsomaan maailmaa seikkailuna ja mahdollisuutena – ei pakkopullana ja sitkeänä läpikäymisenä. He ymmärtävät enemmän kuin usein tajuamme. Lapset vaistoavat, jos jokin on pielessä. He tarttuvat myös armotta siihen, jos lepsuilet tänään siinä asiassa, jossa vielä eilen olit tiukka. Huonosti käyttäytyvä aikuinen on lapselle ihmetys. Ai noin voi käyttäytyä, kun on aikuinen?
Suomessa ihannoidaan yksin pärjäämistä. Kaikki individualistiset lapsioppaat opettavat kuinka lapsen tulisi jo vauvana opetella nukahtamaan itse. ”Se oppii siihen, että joku on aina lähellä”. Hui. Onko se sitten väärin, että joku on vierellä? Jos oppii tuntemaan yhteyttä toisiin ihmisiin ja sitä kautta luomaan turvallisesti omia rajojaan? Eivätkä ne lapset siihen aikuisen katkeamattomaan seuraan edes välttämättä opi. Yksilöitä hekin.
Oma aika on aikuiselle tärkeää, ihan arjessa jaksamisen vuoksi, mutta joskus pienikin hetki vierellä riittää. Näin kävi pojalleni. Suukko poskelle ja silitys - hän nukahti rauhallisena jo ennen kuin ehdin alakertaan.
TulostaMuut kolumnit:
Kersantti Kekkonen ylipäällikkönä
Urho Kekkosen ulko- ja sisäpolitiikkaa on tutkittu paljon ja siitä on kirjoitettu kirjoja hyllymetreittäin. Kekkosen puolustuspolitiikkaa ja toimintaa ylipäällikkönä on selvitetty vähemmän. Puutetta on ryhtynyt korjaamaan dosentti Pekka Visuri, jonka... Lue lisää
Väyrynen haluaa ennätyksen
Urho Kekkosen syntymästä on perjantaina 3. syyskuuta kulunut 110 vuotta. Kekkosta muistetaan päivän aikana monin tavoin, arvokkaalla juhlaseminaarillakin. Ja ilmestyypä Juhani Suomen uusi kirjakin. Päivää aikaisemmin, torstaina 2. syyskuuta, on... Lue lisää
Venäläistä rulettia
Kävin viime viikon lopulla työmatkalla Venäjällä, Sortavalassa. Tutustumismatkan tavoitteena oli perehtyä rajan tuomiin mahdollisuuksiin, näistä asioista keskustelin niin Sortavalan kaupunginjohtajan kuin Valamon luostarin johtajan kanssa. Karjalan... Lue lisää
Varustelun faktoja
Suomalaisessa kesäkeskustelussa ryhdyttiin arvioimaan Venäjän asemaa suurvaltana aika erikoisilla väitteillä. Talousasiantuntijat oikoivatkin heti valtiovarainministerin lasku- ja arviointivirheitä, mutta juuri kukaan ei ole julkisuudessa ehtinyt... Lue lisää
Onko piispa demaripelin hätävara?
Kun hätä on suuri, piispa on lähellä. Vai mitä pitäisi sanoa sosialidemokraattien presidenttipelistä? SDP keräsi kesän aikana melkoisella tärinällä "kansansuosikkeja" puolueen presidenttiehdokkaaksi. Nyt 38 nimen listaan saa ottaa kantaa... Lue lisää
Taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia
Kesä on tarjonnut koko maassa valtavan kirjon erilaisia pitäjä-, harrastus- ja kulttuuritapahtumia. Vähänkin aktiivinen on halutessaan löytänyt juuri itselleen sopivan tavan virkistyä. On synnytetty kaivattua yhteisöllisyyttä ja lisätty sosiaalista... Lue lisää
Maltti on yhä valttia työmarkkinoilla
Teknologiateollisuus ja Metalliliitto jatkoivat hyvää yhteistyön perinnettä ja saivat aikaan neuvottelutuloksen palkkaratkaisusta seuraavaksi vuodeksi. Tulosta on laajasti kiitetty ja siihen on aihettakin. Paikallinen sopiminen vahvistuu ja se on... Lue lisää
Katso kengurun loikkaa
Takana on hieno kesä. Sain viettää aikaa oman perheeni kanssa. Sain tavata sukulaisia ja ystäviä. Sain myös viettää ikimuistoisia hetkiä Ranskan ystävien kanssa. Rippileirit virkistivät mieltä. Nykynuoriso on erittäin fiksua ja hyvin käyttäytyvää,... Lue lisää
Kummallista kutkuttelua
Suomessa on viikon verran käyty erikoista ulkopoliittista ”keskustelua”. Se alkoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksesta Porista, jossa kokoomuksen puoluejohto ja ministerit ruotivat Venäjää ja sen roolia. Kokoomuksen... Lue lisää
Pohjoinen manifesti
Tukholmassa järjestettiin heinäkuun lopulla maailman Venäjä ja Itä-Euroopan tutkijoiden 8. maailmankongressi. Mukana oli tutkijoita Euroopasta, Amerikasta ja Aasiasta. Ainoa manner, jonka en huomannut olevan edustettuna, oli Etelänapamanner. Muutoks... Lue lisää
Uutiset
Apila TV
STT
Luetuimmat
Uutisviikko
Pääkirjoitus
Blogit
Mielipiteet
