Kolumni

Alaston satama

Seppo Keränen, Verkkoapilan artikkelitoimittaja.

23.2.2010 klo 9.05

”Jos työnantajat, jotka tavallisesti ovat työmoraalin kohottamisesta kiinnostunut osapuoli, haluavat parantaa välejään työväestöön, heillä on valittavana monta keinoa, joista muilla työaloilla ja muualla maailmassa on saatu osin hyviäkin kokemuksia, joskin he satamatyön luonteesta johtuen saavat ponnistella ikään kuin vastatuuleen.”

Näihin kaukaa viisaisiin sanoihin päätti Mauno Koivisto 1956 väitöskirjansa Sosiaaliset suhteet Turun satamassa, jossa hän selvitteli entisen työpaikkansa ongelmia. Satamatyön erityisoloista johtuen ala on perinteisesti ollut riitaisa ja lakkoherkkä. Turunkin satamassa oli Koiviston mukaan taisteltu ja tehty vastahakoisesti sovinto, ”jonka kestävyydestä ei ole takeita”.

Mikään ei tunnu puolessa vuosisadassa muuttuneen. Ahtaajia edustava AKT uhkaa panna satamat kiinni 4. maaliskuuta, ellei sitä ennen valtakunnansovittelija Esa Lonkan johdolla synny sopua alan työehtosopimuksesta.

Timo Rädyn (sd.) johtaman AKT:n mukaan kiistassa on kysymys siitä, että työnantaja on livennyt 2008 sovitusta asiasta. Satamaoperaattorien toimitusjohtaja Juha Mutrun mukaan AKT vaatii sellaista, mitä millään muulla alalla ei ole.

***

Jos oli peli kovaa Koiviston satama-aikoina Suomessa, vielä kovempaa se oli suuressa maailmassa. Noista ajoista kertoo 1954 valmistunut elokuva Alaston satama.

Kahdeksalla oscarilla palkittu Elia Kazanin ohjaama, Marlon Brandon ja Eva Marie Saintin tähdittämä klassikko kertoo rikollisten hallitsemasta alasta, jossa murhat, väkivalta ja korruptio olivat jokapäiväistä arkea.

Ennen satamissa tehtiin päiväkeikkaa, nyt merkittävä osa ahtaajista on vakinaisessa työsuhteessa. Tilapäistä työvoimaa tarvitaan ruuhkahuippujen purkamiseen; satamassa on joskus paljon laivoja, joskus ei. Tästä on nykyisessäkin kiistassa perimmältään kysymys.

Vuosikymmeniä oli satamissa käytäntö, että ammattiosastoilla oli sanansa sanottavana, kun vakinaista väkeä vähennettiin. Vuonna 2000 tilanne kärjistyi työtaisteluksi, kun yksi ahtausliike irtisanoi sopimatta asiasta. Lakko päättyi, kun työnantaja maksoi potkituille vuoden palkan korvauksena.

Ammattiosastojen sananvalta irtisanomisissa oli alan oma käytäntö, joka ei kestänyt työtuomioistuimen tarkastelua, kun työnantaja 2005 riitautti asian.

Vuonna 2008 osapuolet sopivat uusista käytännöistä, miten irtisanomistapauksissa toimitaan. Työnantaja voi irtisanoa vakituisia työntekijöitä, mutta ellei asiasta ole sovittu osaston kanssa, tilapäistä työvoimaa ei saa käyttää yhdeksään kuukauteen.

Tilapäisen työvoiman käytöstä voidaan myös sopia, mutta työnantajan on maksettava irtisanotuille ylimääräistä sopeuttamisrahaa, elleivät nämä työllisty puolessa vuodessa. Lisäksi osapuolet sopivat muutosturvarahaston perustamisesta. Yksityiskohdat piti neuvotella ja rahaston aloittaa keväällä 2009.

Työnantaja tuli katumapäälle eikä sopua yksityiskohdista syntynyt. Eikä sopua syntynyt AKT:n ja Satamaoperaattorien työehtosopimusneuvotteluissakaan. Nyt riita on valtakunnansovittelijan pöydällä.

Satamaoperaattorien mukaan AKT vaatii automaattista erorahajärjestelmää keskimääräistä paremman työsuhdeturvan päälle.

Työnantajan mielestä teollisuusväkeä paremmin ansaitseville ahtaajille pitää riittää normaali työttömyysturvajärjestelmä. Satamaoperaattorien mukaan millään alalla ei ole sovittu työehtosopimuksilla erorahasta.

AKT on lisännyt painetta antamalla huolinta-alan varastoterminaali- ja satamatyöntekijöitä koskevan lakkovaroituksen. Lakko alkaisi päivää myöhemmin kuin ahtaajien lakko. Liitto vauhdittaa myös kuljetusalan sopimusneuvotteluja lakkouhalla.

***

EK syyttää AKT:ta vastuuttomuudesta ja talouden vaarantamisesta. Tätähän se liittokierros tarkoittaa. Kukin pyrkii ottamaan, minkä irti saa. Vahvimmat ja avainliitot yleensä pärjäävät saalistuksessa parhaiten.

SAK:sta mielellään muistutetaan keskitetyn sopimusmallin hylänneille työnantajille, että työrauhaa ostetaan ja myydään samassa paikassa. Tosin ei SAK kyennyt työrauhaa takaamaan tulopolitiikan kaudellakaan.

Jotkut AKT:lle hurjistuneet työnantajat ovat uhanneet tuovansa Virosta rikkureita pitämään satamat auki. EK:sta on todettu, että yritysten halu pitää pyörät pyörimässä on ymmärrettävä.

Puheissa alkaa olla kaikuja vanhoilta ajoilta. Työnantajaleiri perusti 1920 Valtakunnan lentävien työjoukkojen järjestön. Sääntöehdotuksessa oli myös nimi Työnvapauden liitto, mutta koska järjestöä ei koskaan rekisteröity, aikakirjoihin jäi Yhtymä Vientirauha.

Kansa tunsi järjestön paremmin nimellä Pihkalan kaarti, järjestön johtajan, opettaja Martti Pihkalan mukaan. Pihkalan ”lentävissä työjoukoissa” oli kirjoilla enimmillään 34 000 henkilöä, joita käytettiin lakonmurtajina eri puolilla maata, etenkin satamissa.

Pihkalan kaartin miehet ja naiset olivat suomalaisia. Jos työnantajat alkavat nyt värvätä rikkureita Virosta, palataan aikaan ennen Suomen itsenäistymistä. Autonomian aikana Suomen kapitalistit hankkivat lakonmurtajat ulkomailta, yleensä Virosta.

Toivottavasti Räty ja Mutru ymmärtävät, millaisilla asioilla leikkivät.

- Seppo Keränen, Verkkoapilan artikkelitoimittaja.

Tulosta

Muut kolumnit:

Seppo Keränen, Verkkoapilan artikkelitoimittaja

Sahlinin nousu tai tuho

8.9.2010 klo 10.27

Ruotsissa järjestetään valtiopäivävaalit runsaan viikon kuluttua. Vaaleissa ottavat mittaa toisistaan nykyisten hallituspuolueiden porvariallianssi ja punavihreä liittouma, jonka muodostavat sosialidemokraatit, vasemmistopuolue ja... Lue lisää

Pentti Manninen, Verkkoapilan politiikan toimittaja

Halosen neulanpisto

4.9.2010 klo 12.52

Tarja Halonen, 66, tasavallan presidentti, osaa myös suuttua. Niin kertovat ne, jotka ovat läheltä nähneet. Hän ei silloin tyydy kulmien kohotteluun, ei edes tiuskaisuun, vaan puhuu kovalla äänellä. Hätäisemmät kutsuvat sitä huutamiseksi. Tätä... Lue lisää

Juha Kuisma, pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja

Mikä on maahanmuuton arvostelun pohjavirta?

3.9.2010 klo 18.08

Suomi on Euroopan kehittyneistä maista se, jossa maahanmuuttajien osuus väestöstä on pienin. Kuitenkin maahanmuutto-teemasta rakennellaan seuraavien vaalien yhtä pääteemaa. Jopa järkipuolue kokoomus pyörii tässä asiassa suoraan tuulen mukaan. Tässä... Lue lisää

Mari Keränen, Verkkoapilan uutistoimittaja

Lapsi kasvattaa äitiä

1.9.2010 klo 12.12

”Äiti, oletko sä väsynyt?”, kysyi neljävuotiaani eräänä iltana, kun hän oli pyytänyt minua viereensä hetkeksi. Lapsi pelkäsi hirviöiden hiipivän sänkyynsä heti, kun äidin jalat hävisivät lastenhuoneen oviaukosta. Väsyneenä ja hieman... Lue lisää

Seppo Keränen, Verkkoapilan artikkelitoimittaja

Kersantti Kekkonen ylipäällikkönä

1.9.2010 klo 10.03

Urho Kekkosen ulko- ja sisäpolitiikkaa on tutkittu paljon ja siitä on kirjoitettu kirjoja hyllymetreittäin. Kekkosen puolustuspolitiikkaa ja toimintaa ylipäällikkönä on selvitetty vähemmän. Puutetta on ryhtynyt korjaamaan dosentti Pekka Visuri, jonka... Lue lisää

Pentti Manninen, Verkkoapilan politiikan toimittaja

Väyrynen haluaa ennätyksen

31.8.2010 klo 15.40

Urho Kekkosen syntymästä on perjantaina 3. syyskuuta kulunut 110 vuotta. Kekkosta muistetaan päivän aikana monin tavoin, arvokkaalla juhlaseminaarillakin. Ja ilmestyypä Juhani Suomen uusi kirjakin. Päivää aikaisemmin, torstaina 2. syyskuuta, on... Lue lisää

Riikka Manner, Euroopan parlamentin ja Venäjä-valtuuskunnan jäsen (kesk.)

Venäläistä rulettia

31.8.2010 klo 14.00

Kävin viime viikon lopulla työmatkalla Venäjällä, Sortavalassa. Tutustumismatkan tavoitteena oli perehtyä rajan tuomiin mahdollisuuksiin, näistä asioista keskustelin niin Sortavalan kaupunginjohtajan kuin Valamon luostarin johtajan kanssa. Karjalan... Lue lisää

Pekka Visuri

Varustelun faktoja

28.8.2010 klo 6.00

Suomalaisessa kesäkeskustelussa ryhdyttiin arvioimaan Venäjän asemaa suurvaltana aika erikoisilla väitteillä. Talousasiantuntijat oikoivatkin heti valtiovarainministerin lasku- ja arviointivirheitä, mutta juuri kukaan ei ole julkisuudessa ehtinyt... Lue lisää

Pentti Manninen, Verkkoapilan politiikan toimittaja

Onko piispa demaripelin hätävara?

26.8.2010 klo 6.00

Kun hätä on suuri, piispa on lähellä. Vai mitä pitäisi sanoa sosialidemokraattien presidenttipelistä? SDP keräsi kesän aikana melkoisella tärinällä "kansansuosikkeja" puolueen presidenttiehdokkaaksi. Nyt 38 nimen listaan saa ottaa kantaa... Lue lisää

Aila Paloniemi, kansanedustaja ( kesk.)

Taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia

25.8.2010 klo 9.32

Kesä on tarjonnut koko maassa valtavan kirjon erilaisia pitäjä-, harrastus- ja kulttuuritapahtumia. Vähänkin aktiivinen on halutessaan löytänyt juuri itselleen sopivan tavan virkistyä. On synnytetty kaivattua yhteisöllisyyttä ja lisätty sosiaalista... Lue lisää

1 2 3 4 5 ... Seuraava