EU:n postipalveludirektiivi on saatettava kansallisesti voimaan Suomessa vuoteen 2011 mennessä. Direktiivin pääsisältönä on postipalveluiden vapauttaminen kilpailulle.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tehtävänä on ollut tehdä ehdotus postipalveludirektiivin edellyttämistä muutoksista kansalliseen postipalvelulakiin.Samalla on puitu myös sitä, mitä kaikkea voi kuulua kaikille kansalaisille postipalvelut turvaavaan yleispalveluun.

Suomen postipalveluista vastaa edelleen valtion omistama Itella eli entinen Suomen Posti. Uusi postipalvelulaki tulee kuitenkin muuttamaan Itellan asemaa markkinoilla. Laki tulee antamaan ulkomaisille kilpailijoille mahdollisuuden merkittävään jalansijaan myös perinteisessä kirjepostissa. Jo nyt esimerkiksi Ruotsin posti, Saksan postin omistama DHL sekä hollantilainen TNT ovat kahmineet markkinaosuuksia pakettipuolella.

Tuleva postilaki ja postitoiminnan osittainen vapautuminen ovat herättäneet myös Itellan uusiin ulostuloihin. Yritys esitti jokin aika sitten aikeensa rajoittaa ikäihmisten postinkannon kotiovelle. Runsaan asiakaspalautteen vuoksi Itella kuitenkin perääntyi aikeistaan.

Itellan viimeisin suunnitelma on maan jakaminen kolmeen eri hinta-alueeseen postinumeroiden perusteella. Käytännössä kaavailu laskisi lähetetyn yrityspostin hintaa kaupungeissa ja nostaisi sitä syrjäseuduilla. Yritysten siirtäessä kuljetuskustannukset omiin hintoihinsa näkyisivät muutokset myös tavallisilla kuluttajilla.

Itellan reuna-alueiden palvelutasoa heikentävät kaavailut on pysäytettävä lainsäädännön kautta. Ikäihmisten palveluiden varmistamiseksi on viestintäviraston ohjeistus yli 75-vuotiaiden postin viemisestä ovelle syytä viedä tulevaan postilakiin. Kaavailut postipalveluiden eriarvoisesta hinnoittelusta alueellisin perustein on niin ikään estettävä uudessa laissa.

Lisäksi on syytä torjua jo etukäteen ajatus päästä eroon viisipäiväisestä postijakelusta koko maahan.Uusi direktiivi nimittäin sallii mahdollisuuden jakaa kirjepostia vaikka vain kaksi kertaa viikossa. Velvoite viiden päivän postinjakeluun kaikkialle maahan on osoitettava postinjakelua toteuttavalle yritykselle yleispalveluvelvoitteen kautta.

Mistä postipalveluista käytävässä keskustelussa sitten on kyse? Lainsäätäjän näkökulmasta näyttää ilmeiseltä, että Itella vedättää nyt oman liiketoiminnan turvaamisen nimissä päättäjiä tulevaan postilakiin ja postitoiminnan vapauttamiseen vedoten.

Itellan into toimintojensa tehostamiseen on sähköisen postiliikenteen lisääntyessä ymmärrettävää, mutta jos tarjottavana on vain palvelutason heikentämistä ja hintojen nostamista, niin mennään pahasti metsään. Postinkulun turvaaminen ja tasapuolisen palvelun takaaminen kaikkialle Suomeen ovat kansalaisten perusoikeuteen rinnastettavia asioita.

Itella on kohdistanut tehostamistoimiaan jo perusjakeluihin. Postintoimittajien määrän vähetessä ja jakopiirien kasvaessa on myös postin toimitusaika pidentynyt. Monet asiakkaat ovat saaneet lehtensä jopa tunteja myöhemmin kuin vielä muutama vuosi sitten.

Tänä vuonna eduskunnan käsiteltäväksi tulevan uuden postipalvelulain tulee turvata Itellan toimintaedellytykset siten, että yhtiö voi säilyttää asemansa postipalveluoperaattorina koko maassa. Uuteen lakiin tulee kirjata postitoimintaa harjoittaville yrityksille laajakaistan ja puhelinpalvelun tavoin kuntakohtainen yleispalveluvelvoite.

Niiltä ”kermankuorintaan” keskittyviltä yrityksiltä, jotka aikovat toimia vain esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ja suurissa kaupungeissa tulee asettaa postitoimintavero, jolla pidetään jatkossa huolta koko maan kattavista postipalveluista yhdenmukaisella palvelutasolla ja hinnoittelulla.